YLE: Valtion media
Suomen valtion oma media YLE puhututtaa Suomen kansaa. Yleisesti aiheesta keskustellaan YLE veron muodossa ja kysymyksellä pitäisikö kansan rahoittaa mediaa. Keskustelun keskittyminen veroon on ymmärrettävää minulle libertaarina, mutta haluaisin haastaa kansaa ajattelemaan asiaa myös toiselta näkökulmasta. Kuuluuko valtion omistaa oma mediansa ja kilpailija yksityisille medioille?
Miksi YLE on olemassa?
YLE vastasi vuonna 2015 kysymykseen: ”Miksi YLE on olemassa?”. Kenellekään ei pitäisi tulla yllätyksenä, että valtion media yritti puolustaa itseänsä kritiikiltä verovarojen käyttämisestä median pyörittämiseksi. Vastauksessaan YLE kertoo, että he ovat olemassa tarjotakseen kansalle tietoa, uutisia, sivistystä, kulttuuria ja elämyksiä heidän omalla kielellään. Tähän sisältyy myös lupaus poikkeus- ja hätätilassa tarjoutua palvelemaan viestintäkanavana.
YLE:n vastauksesta voidaan todeta, että idea on jalo, mutta luonnollisesti herää myös kysymyksiä, miksi tämä täytyy suorittaa valtion rahoituksessa? Eikö ole tahoa olemassa, joka voisi yritystoiminnallaan tuottaa uutisia, kulttuuria, sivistystä tai elämyksiä? Miksi yksityisiä medioita on ylipäätänsä olemassa, jos tämä ei ole mahdollista ilman valtion rahoitusta? Jos YLE:n argumentti on, että ilman heidän apuaan ei saada tuotettua sisältöä ruotsiksi tai saameksi, eikö ratkaisuna olisi, että YLE toimii sisällön kääntäjänä eikä sisällön tuottajana? Joka tapauksessa, tällä argumentilla voidaan perustella YLE:n olemassaolo, mutta ei sen laajuutta.
Onko todellisesti saamelaisten ja suomen ruotsalaisten kulttuurille tärkeää, että YLE tuottaa sarjan Miisa Nuorgamin halukkuudesta mennä raskaana ryyppäämään baariin ja etsimään itselleen uutta kumppania? Ylellä on aivan liikaa turhaa sisältöä ja käyttää kansan rahaa liian kohtuuttomasti, luomaan argumenttia, että he ovat täyttämässä ”Sivistävän” tai ”kieltä varjelevan” tehtävän.
YLE:n vastaus ei tunnu vakuuttavan suomalaisia tai ainakaan heitä, jotka kritisoivat sen olemassa oloa. Jos eletään siinä periaatteellisessa ajatuksessa, että valtio on suorittamassa välttämättömiä tehtäviä kansalaisten hyväksi, ei tunnu nuorille trendikkään sisällöntuotannon menevän tähän ajatukseen.
Onko YLE luotettava?
Voidaanko valtion mediaa ylipäätänsä pitää luotettavana lähteenä? Jos lähdetään lähtökohdasta, että valtio ja poliitikot eivät ole aina kaikista luotettavimpia ihmisiä, mikä on sitten YLE:n luotettavuuden kohtalo? YLE pyrkii olemaan neutraali uutismedia. Aikaisemmin YLE:n teettämissä tutkimuksissa, heidän luotettavuutensa on ollut laskussa, mutta siitä huolimatta hyvällä tasolla.
Poliitikot aina silloin tällöin huutavat YLE:n epäreilusta uutisoinnista, mutta se voi itsessään olla merkki tietyllä tasolla puolueettomuudesta, jos huutoja tulee eri puolueista. Luotettavuus on sinänsä merkityksetöntä, kun mietitään potentiaalia, joka valtio medialla voisi olla puolueellisuuteen. Valtio voisi loppujen lopuksi hyvin helposti ottaa YLE:n haltuunsa ja tuottaa valtiolle positiivista sanomaa. Osittain tämä jo aika ajoin nähdään, kun YLE puolustaa omaa asemaansa.
YLE uhka median vapaille markkinoille?
YLE kiistää, että he ovat aiheuttaneet ahdinkoa yksityisille medioille. Tämä on naurettava puolustus, johon YLE:llä ei ole minkäänlaista perustelua tai todistetta. YLE luulee elävänsä kuplassa, jossa heidän toimintansa ei mitenkään vaikuta muiden toimintaan. Talouselämän mukaan YLE:n rahoitus on paisumassa 600 miljoonaan euroon. Miten voidaan edes argumentoida, että näin suuri kilpailija markkinoilla ei vaikuttaisi mitenkään muiden medioiden toimintaan? Kauppa lehden taulukossa Yleisradio on merkitty toiseksi suurimmaksi mediakonserniksi Suomessa. Ainoastaan Sanoma menee Yleisradion yläpuolelle.
Medioilla on jatkuvasti kilpailu saada nuoret seuraamaan heidän sisältöään. Nuoret ovat tulevaisuus ja heidän puoleensa vetäminen tulee tarkoittamaan tulevaisuuden tuottoa ja mainoksien kannalta jo tämän hetkistä tuottoa. YLE on onnistunut kaappaamaan itselleen paljon vaikuttajia, joilla on nuorta yleisöä, sekä tarjoaa paljon nuorille tarkoitettua sisältöä.
Valtion monopoleilla on tapana ”olla huomaamatta” että heillä voi olla vaikutus markkinoihin. Kesällä esimerkiksi Alko aloitti uuden kukoistavan toimintansa uusilla markkinoilla alkoholittomien juomien myynnissä. Eihän se ole keneltäkään pois, että valtion monopoli, jolla on rahaa ja valtaa siirtyy myymään uusia tuotteita. Pienet yritykset, jotka haluavat olla virvokkeiden myyjiä joutuvat vain hyväksymään asian ja aloittaa kilpailu valtiota vastaan markkinoilla. Olen varma, että pienen kylän Ulla voittaa sen kilpailun.
En siis ihmettele yhtään keskustelua mediassa YLE:n vaikutuksesta markkinoihin tai ylipäätänsä sen tarpeesta valtion toimijana. Valtion media luo paljon valtaa, jota valtiolla ei kuuluisi olla. Monet eivät näe tätä ongelmana kuin vasta sitten, kun valtaa pyörittää henkilöt, joista he eivät pidä.
