Mikä loi Japanin ongelmat?
Japanilla on noin 9 triljoonaa dollaria velkaa. Mitä me voimme oppia Japanista ja heidän epäonnistumisestaan hallita valtion kulutusta? Heidän velkansa bruttokansantuotteeseen on 230%, joka on helposti ylittänyt velan määrän vaara-alueen. Mikä johti Japanin tähän tilanteeseen?
Japani joutui nykyiseen velkakierteeseen 90 –luvulla tapahtuneen kuplan puhkeamisen takia. Kuplan loi huonot taloudelliset ja rahapoliittiset päätökset. Sen ajan byrokraatit eivät ymmärtäneet tekojensa seurauksia, eikä korjaus toimet myöskään vieneet valtiota parempaan suuntaan.
Japani oli toisen maailmansodan jälkeen nopeasti kasvava talous. Yhdysvaltojen tarjoaman puolustuksen takia, valtion ei tarvinnut käyttää rahaa puolustukseen ja pystyi keskittymään valtionsa modernisoimiseen. 60 –luvulla japanilainen elektroniikka ja autot valtasivat markkinat ja talous kasvoi vauhdilla. 70 –luvulla kasvu alkoi hidastua dollarin kaatumisen takia.
Japani oli 80 –luvulla maailman kolmanneksi suurin talous. Heidän vientinsä oli pilvissä ja valtio pärjäsi hyvin markkinoilla. Yhdysvaltojen epäonnistumisien myötä Japani yritti kasvattaa valuuttansa arvoa verrattuna Yhdysvaltojen dollariin. Japani ryhtyi riippuvaiseksi bruttokansantuotteen kasvattamisesta ja yllytti kansaansa kuluttaa enemmän ja enemmän.
Japanin keskuspankit lopulta laskivat korot lähelle nollaa ja tekivät lainan ottamisesta mahdollisimman helppoa, että kulutusta saataisiin keinotekoisesti nostettua. Tämä luonnollisesti lisäsi rahan määrää markkinoilla. Järjettömien lainojen kokojen takia, rahaa meni todella paljon asuntomarkkinoille ja osakkeisiin. Tämä nosti osakkeiden arvoja 5 vuodessa 250% ja nosti Tokyon kiinteistöjen arvon suuremmaksi kuin koko Yhdysvaltojen kiinteistöjen yhteensä.
Luonnollisesti osakkeiden ja asuntojen arvo ei enää perustunut realistisesti mihinkään. Arvo oli täysin velalla luotu ja se kaikki mureni. Osakkeiden arvo putosi ja asunnot eivät enää olleet niin arvokkaita. Kaikki kaatui velkansa alle.
Miten tilannetta lähdettiin korjaamaan?
Valtio meni kaaokseen, eikä tiennyt, mitä heidän pitäisi tehdä. Yhdysvallat antoivat Japanin valtiolle vinkkejä, miten ratkaista talouden kaatuminen. Japani otti vastaan Keynesiläisen talousopin, jossa kasvatetaan rahan tarjontaa. He laskivat jälleen korkoja, joita he olivat nostaneet ennen kuplan puhkeamista, ja alkoivat kuluttamaan rahaa järjettömästi elvyttääkseen taloutta.
Keynesiläinen elvytyspolitiikka on ollut Japanille kaaos. Se nosti velkaa korkeaksi, mutta samaan aikaan pitänyt taloutta stagnaatiossa yli 25 vuoden ajan.
Japanin bruttokansantuotteen kehitys on vielä nykyäänkin 1993-1994 vuoden tasolla. He ovat törmänneet hyvin samanlaiseen tilanteeseen, jossa Suomi on. Suomi on törmännyt samaan tilanteeseen ja toistanut samat virheet, mutta nyt meillä on hyvä aika lopettaa Keynesiläinen talousopin käyttäminen ja kokeilla jotakin uutta. Tämä tosin tuskin tapahtuu, koska Suomessa vieläkin puhutaan aktiivisesti elvytyspolitiikasta. Vaikka Japanin velka on suurempi kuin Suomen, on tehtävissä argumentti, että he ovat paremmassa asemassa kuin Suomi. Japanin velasta noin puolet ovat Japanin valtion sisäisiä velkoja, joka lisää todennäköisyyttä, että velka ei kaada valtiota. Suomessa velka on hyvin hajautettua, mutta 88% siitä on ulkomaille, joka voi koitua ongelmaksi, jos Suomea ei pidetä enää luotettavana.
Mikä on siis Japanin opetus Suomelle? Opetus on velan hallinnasta ja rahapoliittisista päätöksistä, joita valtio tekee. Suomalaisten pitäisi oppia, että velalla on merkitystä, vaikka Keynesiläiset talousoppineet yrittävät toisin sanoa. Elvytyspolitiikka on vaarallista toimintaa, joka voi riskeerata kansalaisten tulevaisuuden. Jos valtio puuttuu liikaa talouteen ja yrittää keinotekoisesti nostaa kulutusta, saattaa se luoda enemmän ongelmia kuin alun perin oli. Rahan heittäminen ongelmaan ei ratkaise sitä. Sen pitäisi olla itsestään selvää kaikille, mutta poliitikoille se ei sitä harmillisesti ole. Me olemme vuosia vain elvyttäneet ilman näkemättä ikinä tuloksia missään. Otetaan vihdoin esimerkkiä muista maista ja heidän virheistään, ja lopetetaan tuhlaaminen.
